Oppimisen sanasto
Miten oppiminen toimii · Julkaistu · Tietoa oppaasta
In English: Learning science glossary
Alla olevia käsitteitä käytetään oppaan artikkeleissa. Jokaisessa kohdassa on lyhyt selitys ja viittaus artikkeliin, jossa aiheen näyttöä käsitellään. Tutkimuskirjallisuuden englanninkielinen termi on mainittu suluissa, jotta sen tunnistaa myös muualla.
Muisti
Hakuvoima ja säilymisvoima
Tunnetun teorian mukaan jokaisella muistijäljellä on kaksi voimaa: kuinka hyvin asia on opittu ja kytketty muuhun tietoon (säilymisvoima, engl. storage strength) ja kuinka helposti sen tavoittaa juuri nyt (hakuvoima, engl. retrieval strength). Se, ettei kerran rakentunut säilymisvoima katoa, on teorian oletus eikä mittaustulos. Lue lisää: Miten muisti toimii.
Interferenssi (proaktiivinen ja retroaktiivinen)
Muistojen keskinäinen häiriö. Proaktiivisessa interferenssissä aiemmin opittu vaikeuttaa uudemman muistamista, retroaktiivisessa uusi syrjäyttää vanhan. Lue lisää: Miksi unohdamme opitun?
Konsolidaatio
Uuden muistijäljen vähittäinen vakiintuminen opiskelun päätyttyä, mikä tekee siitä kestävämmän. Konsolidaatio etenee tuntien ja päivien mittaan eikä tapahdu yhdellä hetkellä, ja uni näyttää tukevan sitä. Lue lisää: Miten muisti toimii, Uni ja oppiminen.
Mieleen painaminen
Tiedon vastaanottaminen ja jäsentäminen opiskelun aikana (engl. encoding). Se, mitä mieleen painuu, riippuu siitä, mitä aineistolla tekee, esimerkiksi pohtiiko sen merkitystä. Lue lisää: Miten muisti toimii.
Mieleen palauttaminen
Muistijäljen löytäminen uudelleen silloin, kun sitä tarvitaan (engl. retrieval). Mieleen palauttaminen ei jätä muistia ennalleen: se muuttaa muistijälkeä ja tekee asiasta yleensä helpomman muistaa myöhemmin. Lue lisää: Miten muisti toimii.
Mieltämisyksikkö (kokonaisuus)
Joukko asioita, joita käsittelet yhtenä yksikkönä, kuten tuttu sana tai vuosiluku (engl. chunk). Työmuistin kapasiteettia koskevat arviot lasketaan tällaisina kokonaisuuksina. Lue lisää: Miten muisti toimii.
Säästö
Kuinka paljon vähemmän aikaa tai toistoja jonkin opetteleminen uudelleen vaatii kuin ensimmäisellä kerralla (engl. savings). Ebbinghaus mittasi unohtamista näin, joten hänen kuuluisat lukunsa kertovat uudelleen opettelussa säästetystä työstä, eivät muistetusta osuudesta. Lue lisää: Unohtamiskäyrä.
Tallessa ja tavoitettavissa
Muistijälki voi olla muistissa tallessa (engl. available) olematta juuri nyt tavoitettavissa (accessible). Klassisessa kokeessa opiskelijat muistivat enemmän sanoja saatuaan oikeat vihjeet, mikä viittasi siihen, että monet muistamatta jääneet sanat olivat yhä tallessa. Lue lisää: Miksi unohdamme opitun?
Työmuisti
Se, mitä pystyt pitämään mielessä ja käsittelemään yhdellä hetkellä. Työmuisti on pieni: vaikutusvaltainen katsaus arvioi sen noin kolmesta viiteen kokonaisuuteen tehtävissä, joissa asioiden ryhmittely on estetty. Pitkäkestoiseen muistiin eli säilömuistiin sen sijaan mahtuu paljon. Lue lisää: Miten muisti toimii, Keskittyminen opiskeluun.
Unohtamiskäyrä
Unohtamisen muoto ajan mittaan: ensin nopeaa, sitten yhä hitaampaa. Käyrä on peräisin Ebbinghausin 1880-luvun kokeista ja niiden nykyaikaisesta toistosta, joissa kummassakin oli yksi koehenkilö. Se on syy palata opittuun, ei lukusarja, joka kertoisi oman muistisi tahdin. Lue lisää: Unohtamiskäyrä.
Vihje ja vihjeen ylikuormitus
Vihje on mikä tahansa, mikä auttaa palauttamaan muistijäljen mieleen: otsikko, esimerkki tai paikka. Vihjeen ylikuormitus (engl. cue overload) tarkoittaa ajatusta, että mitä useampaan muistoon sama vihje on kytkeytynyt, sitä heikommin se johtaa mihinkään niistä. Lue lisää: Miksi unohdamme opitun?
Ympäristön vaikutus muistamiseen
Ajatus, että asia on helpompi muistaa samassa ympäristössä, jossa se opittiin (engl. context-dependent memory). Kun tutkimukset yhdistetään, keskimääräinen vaikutus on pieni, eikä kuuluisa sukeltajakoe pitänyt, kun se toistettiin. Lue lisää: Miksi unohdamme opitun?
Opiskelu
Ennakkokysymykset ja esitestaus (arvaaminen ennen oppimista)
Kysymyksiä, joihin yrität vastata ennen kuin opiskelet aiheen. Esitestauksessa (engl. pretest) oikea vastaus näytetään heti kunkin arvauksen jälkeen, ennakkokysymysten (prequestions) vastaukset löydät itse aineistosta. Ne auttavat yleensä juuri kysyttyjen asioiden muistamisessa, muun opetuksen kohdalla paljon vähemmän. Tätä hyötyä kutsutaan englanniksi nimellä pretesting effect. Lue lisää: Arvaaminen ennen oppimista.
Hajautettu ja keskitetty harjoittelu; hajauttamisen hyöty
Keskitetyssä harjoittelussa (engl. massed practice) kaikki toistot tehdään yhtenä rupeamana, hajautetussa harjoittelussa (spaced tai distributed practice) sama aika jaetaan useaan kertaan. Hajautettua harjoittelua kutsutaan myös jaksotetuksi harjoitteluksi. Hajauttamisen hyödyllä (spacing effect) tarkoitetaan havaintoa, että hajautetusti opittu muistetaan yleensä pidempään. Lue lisää: Hajautettu harjoittelu.
Harjoitustestaus
Itsensä testaaminen opiskelukeinona eikä arvosanan saamiseksi: tehtävät, muistikortit tai sen kirjoittaminen muistiin, mitä muistaa (engl. practice testing). Lue lisää: Mieleen palauttaminen ja testausvaikutus.
Hyperkorjausilmiö
Havainto, että suurella varmuudella tehdyt virheet korjaantuvat palautteen jälkeen todennäköisemmin kuin epävarmoina tehdyt (engl. hypercorrection effect). Korjaus voi haalistua, joten varmana tehty virhe kannattaa tarkistaa myöhemmin uudelleen. Lue lisää: Palaute ja virheistä oppiminen.
Itselleen selittäminen ja miksi-kysymykset
Kaksi tapaa selittää asioita itselleen. Miksi-kysymyksissä (engl. elaborative interrogation) kysyt, miksi jokin pitää paikkansa. Itselleen selittämisessä (self-explanation) sanoitat, miten uusi tieto liittyy siihen, mitä jo tiedät, tai miksi esimerkin jokainen vaihe seuraa edellisestä. Kummankin näyttö on kohtalaista. Lue lisää: Itselleen selittäminen ja miksi-kysymykset.
Kaksoiskoodaus
Ajatus, että sanat ja kuvat ovat mielessä kahdella toisiinsa kytkeytyneellä tavalla, joten sanojen yhdistäminen asiaan liittyvään kuvaan tai kaavioon voi auttaa (engl. dual coding). Se on tarkoitettu kaikille, ja juuri se erottaa sen oppimistyyleistä. Lue lisää: Oppimistyylit.
Kertauksen ja kokeen välinen aika
Kuinka pitkään asia pitää muistaa: tutkimuksissa aika viimeisestä kertauksesta lopputestiin (engl. retention interval). Paras väli kertausten välillä riippuu siitä. Lue lisää: Hajautettu harjoittelu, Lukusuunnitelma.
Lohkoittainen harjoittelu ja lomittaminen
Lohkoittain harjoiteltaessa saman lajin tehtävät tulevat peräkkäin (AAA BBB CCC). Lomittaessa (engl. interleaving) samat tehtävät sekoitetaan (ABC BCA CAB), jolloin jokaisen kohdalla on ratkaistava, mitä lajia se on. Lomittamisesta on ollut eniten apua samankaltaisten, helposti sekaisin menevien asioiden kanssa, ei kaikissa aineissa. Lue lisää: Lomittaminen.
Mieleen palauttaminen harjoituksena ja testausvaikutus (aktiivinen muistaminen)
Opitun palauttaminen mieleen uudelleen lukemisen sijaan (engl. retrieval practice tai active recall). Testausvaikutus (testing effect) tarkoittaa havaintoa, että tämä parantaa myöhempää muistamista yleensä enemmän kuin uudelleen opiskelu, varsinkin kun vastaukset tarkistetaan jälkikäteen. Lue lisää: Mieleen palauttaminen ja testausvaikutus.
Palaute
Tieto siitä, oliko vastaus oikein ja mikä oikea vastaus on. Korjaava palaute näyttää oikean vastauksen. Testaamisesta oli enemmän hyötyä, kun sitä seurasi palaute, ja kaikki tässä oppaassa kuvatut virheiden hyödyt syntyivät niin, että oikea vastaus näytettiin jälkikäteen. Lue lisää: Palaute ja virheistä oppiminen.
Pitenevät välit
Kertaussuunnitelma, jossa väli pitenee jokaisen kertauksen jälkeen: päivä, muutama päivä, viikko ja niin edelleen (engl. expanding schedule). Kokonaisuutena tutkimukset eivät ole osoittaneet pitenevien välien toimivan tasavälejä paremmin; hyvin tuettua on itse hajauttaminen. Lue lisää: Hajautettu harjoittelu.
Pänttääminen
Keskitetty opiskelu juuri ennen koetta. Sillä voi selvitä kokeesta, joka on tuntien päässä, mutta näin opittu haalistuu yleensä nopeammin kuin usealle päivälle jaettu opiskelu. Lue lisää: Miksi pänttääminen tuntuu toimivan ja miksi se silti pettää.
Tavoitetasoon perustuva oppiminen
Seuraavaan aiheeseen siirrytään, kun sovittu taso on saavutettu, ja puutteisiin saa lisäapua (engl. mastery learning). Monissa ohjelmissa se nosti koetuloksia keskimäärin noin puoli keskihajontaa. Lue lisää: Kuinka monta kertaa asia pitää kerrata?
Toistuva uudelleenoppiminen
Harjoittelet, kunnes muistat kunkin asian oikein, ja palaat myöhempinä päivinä harjoittelemaan, kunnes jokainen menee taas oikein (engl. successive relearning). Siinä yhdistyvät mieleen palauttaminen ja hajauttaminen. Lue lisää: Kuinka monta kertaa asia pitää kerrata?
Toivottavat vaikeudet
Opiskelun järjestelyjä, jotka tuntuvat raskaammilta ja hitaammilta mutta parantavat yleensä pitkäaikaista oppimista, kuten hajauttaminen, aiheiden sekoittaminen ja itsensä testaaminen (engl. desirable difficulties). Kaikki vaikeus ei ole toivottavaa: vaivannäöstä, johon ei liity mieleen palauttamista tai asian jäsentämistä, ei ole havaittu hyötyä. Lue lisää: Osaamisen illuusiot.
Ylioppiminen
Harjoittelun jatkaminen samalla istumalla senkin jälkeen, kun kaikki menee jo oikein (engl. overlearning). Kahdessa kokeessa lisäharjoittelusta oli hyötyä viikon kuluttua, mutta etu kutistui muutamassa viikossa; aineksen opetteleminen uudelleen myöhempinä päivinä kannatti enemmän. Lue lisää: Kuinka monta kertaa asia pitää kerrata?
Oppimisen tuntu
Oppiminen ja suoritus
Suoritus on sitä, mihin pystyt nyt, opiskelun aikana; oppiminen on pysyvä muutos, joka näkyy vasta myöhemmin (engl. learning ja performance). Se, kuinka hyvin harjoittelu sujuu, kertoo usein huonosti, kuinka paljon on opittu. Lue lisää: Miten muisti toimii, Osaamisen illuusiot.
Oppimistyylit
Uskomus, että ihminen oppii parhaiten, kun opetus vastaa hänen mieltymystään, esimerkiksi kuvia ”visuaaliselle oppijalle”. Tätä yhteensovittamisen ajatusta kutsutaan englanniksi nimellä meshing hypothesis, ja huolelliset kokeet ovat antaneet sille vain vähän tukea. Lue lisää: Oppimistyylit.
Osaamisen illuusio
Tunne, että osaa asian, koska se näyttää tutulta tai etenee sujuvasti, vaikka sitä ei pystyisi palauttamaan mieleen omin avuin (engl. illusion of knowing tai illusion of competence). Lue lisää: Osaamisen illuusiot.
Sujuvuus (sujuvuusilluusio)
Kuinka vaivattomasti teksti etenee tai vastaus tulee mieleen (engl. fluency). Sujuvuus on usein kohtuullinen vihje, mutta se voi johtua myös asioista, joilla ei ole tekemistä pysyvän muistin kanssa, kuten siitä, että sivu on juuri luettu. Kun tämän helppouden luulee oppimiseksi, puhutaan sujuvuusilluusiosta. Lue lisää: Osaamisen illuusiot.
Tavat ja tarkkaavaisuus
Automaattisuus
Kuinka paljon jokin toiminta tapahtuu ilman harkintaa. Tapojen syntyä koskevissa tutkimuksissa sitä mitataan kysymällä, kuinka automaattiselta toiminta tuntuu. Lue lisää: Opiskelusta tapa.
Jos–niin-suunnitelma
Suunnitelma muotoa ”Jos tilanne X tulee vastaan, niin teen Y:n”, joka nimeää ajan ja paikan (tutkimuksissa toteutusaikomus, engl. implementation intention). Keskimäärin tällaiset suunnitelmat auttavat vähän, ja vaikutus vaihtelee paljon. Lue lisää: Opiskelusta tapa.
Tapa
Toiminta, jonka tuttu tilanne käynnistää lähes automaattisesti, koska se on toistettu samassa tilanteessa monta kertaa. Lue lisää: Opiskelusta tapa.
Tehtävän vaihtaminen
Huomion siirtäminen tehtävästä toiseen. Heti vaihdon jälkeen ihmiset ovat yleensä hitaampia ja tekevät enemmän virheitä; se, mikä tuntuu kahden asian tekemiseltä yhtä aikaa, on usein vuorottelua niiden välillä. Lue lisää: Keskittyminen opiskeluun.
Tutkimus
Efektikoko
Tapa ilmaista eron suuruus keskihajontoina eli suhteessa siihen, kuinka paljon tulokset ryhmässä vaihtelevat. Artikkeleissa se ilmoitetaan merkinnöillä g tai d; yleisen nyrkkisäännön mukaan noin 0,2 on pieni, 0,5 keskisuuri ja 0,8 suuri ero. Efektikoko kuvaa ryhmän keskiarvon muutosta, ei sitä, mitä kullekin yksittäiselle ihmiselle tapahtuu.
Ennalta rekisteröity tutkimus
Tutkimus, jonka suunnitelma ja analyysit on julkaistu ennen aineiston keräämistä. Silloin mieluisten tulosten poimiminen jälkikäteen on vaikeampaa.
Julkaisuharha
Taipumus, että selviä myönteisiä tuloksia saaneet tutkimukset julkaistaan useammin kuin ne, jotka eivät löytäneet mitään. Meta-analyyseissa sitä yritetään usein korjata, ja korjatut arviot ovat usein pienempiä.
Korrelaatio
Kaksi asiaa kulkee yhdessä, esimerkiksi pidempi uni ja paremmat arvosanat. Korrelaatio ei osoita, että toinen aiheuttaa toisen; taustalla voi olla jokin kolmas asia, joka vaikuttaa kumpaankin.
Meta-analyysi
Tutkimus, joka yhdistää monen samaa kysymystä koskevan tutkimuksen tulokset ja arvioi keskimääräisen vaikutuksen sekä sen, kuinka paljon se vaihtelee.
Satunnaistettu koe
Tutkimus, jossa osallistujat jaetaan koeoloihin sattumanvaraisesti. Silloin ryhmien välisen eron voi panna koeolojen eikä osallistujien omien valintojen piikkiin.
Toistotutkimus (replikaatio)
Tutkimuksen toistaminen sen selvittämiseksi, pitääkö tulos. Suorassa toistotutkimuksessa alkuperäistä menetelmää noudatetaan mahdollisimman tarkasti.
Opas on yleistietoa oppimisen tutkimuksesta opiskelijoille, ei lääketieteellistä neuvontaa.