Siirry sisältöön

Tavat ja suunnittelu

Keskittyminen opiskeluun: tarkkaavaisuus ja moniajo

Miten oppiminen toimii · Julkaistu · Näyttö: Kohtalainen · Tietoa oppaasta

In English: Attention and multitasking while studying

Keskittymisellä on opiskelussa merkitystä. Kokeissa huomion jakaminen heikensi muistamista eniten silloin, kun uutta tietoa otettiin vastaan [1]. Luentoa jäljittelevässä kokeessa kannettavalla moniajaneet opiskelijat ja ne, joiden näkökentässä heidän näyttönsä olivat, saivat heti luennon jälkeen tehdystä kokeesta heikompia tuloksia [2]. Oikealla kurssilla ero oli paljon pienempi [3].

Moni opiskelee niin, että viestisovellus on auki, puhelin on pöydällä näyttö ylöspäin ja toisessa välilehdessä pyörii video. Se voi tuntua tehokkaalta. Tarkkaavaisuuden tutkimus viittaa muuhun: kun huomio jakautuu samaan aikaan, kun uutta ainesta otetaan vastaan, siitä jää myöhemmin mieleen vähemmän, ja haitta voi ulottua myös lähellä istuviin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä tutkimukset ovat havainneet, kuinka suuria vaikutukset olivat ja missä näyttö on heikompaa kuin sen maine. Artikkeli käsittelee arkista häiriintymistä, ei tarkkaavaisuuden häiriöitä. Jos keskittyminen on sinulle pitkäaikainen vaikeus, kysy asiasta lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta.

Onko moniajo myytti?

Jos kumpikin tehtävä vaatii ajattelua, niiden tekeminen yhtä aikaa onnistuu yleensä vain jollakin hinnalla. Kaksoistehtäväkokeita kokoava klassinen katsaus totesi, että ihmisillä on usein vaikeuksia tehdä samaan aikaan jopa kahta yksinkertaista tehtävää. Katsauksen mukaan suuri osa vaikeudesta johtuu pullonkaulasta, joka liittyy sen valitsemiseen, mitä seuraavaksi tehdään, ja luultavasti myös asioiden hakemiseen muistista [4].

Se, mikä tuntuu kahden asian tekemiseltä yhtä aikaa, on usein vuorottelua niiden välillä, ja vaihtamisella on oma hintansa. Tehtävänvaihtokokeissa ihmiset reagoivat heti vaihdon jälkeen hitaammin ja tekevät yleensä myös enemmän virheitä. Ennakkoon valmistautuminen pienentää tätä vaihtokustannusta mutta ei poista sitä [5].

Toisen rajan asettaa työmuisti, se pieni tila, jossa pidät mielessä sitä, mitä juuri nyt ajattelet. Erään vaikutusvaltaisen katsauksen mukaan sen kapasiteetti on noin kolme–viisi kokonaisuutta (englanniksi chunks), kun ihmisiä estetään ryhmittelemästä asioita yhteen [6]. Luento, omat muistiinpanot ja viestiketju voivat kaikki kilpailla tästä samasta tilasta.

Mitä jaettu tarkkaavaisuus tekee oppimiselle?

Neljässä kokeessa osallistujat kuulivat sanalistoja ja sanoivat myöhemmin ääneen sanat, jotka muistivat. Joko opetellessaan tai muistellessaan he tekivät samalla näköön perustuvaa reaktioaikatehtävää käsillään [1]. Kun lisätehtävää tehtiin sanojen opettelun aikana, myöhempi muistaminen heikkeni paljon. Kun sitä tehtiin sanoja mieleen palautettaessa, muistaminen heikkeni vain vähän tai ei lainkaan, vaikka vastaaminen hidastui. Jaettu huomio haittasi muistia eniten silloin, kun tieto painettiin mieleen.

Meta-analyysi kokosi yhteen 22 satunnaistettua tutkimusta moniajosta lukemisen aikana. Osallistujat olivat enimmäkseen aikuisia, jotka lukivat asiatekstejä [7]. Kaiken kaikkiaan moniajo heikensi luetun ymmärtämistä hieman (g = −0,28) ja enemmän silloin, kun tutkija määräsi lukutahdin (g = −0,54). Kun osallistujat lukivat omaan tahtiinsa, ymmärtäminen ei heikentynyt luotettavasti, mutta lukemiseen kului selvästi enemmän aikaa (g = 0,52). Tutkimuksen tekijän johtopäätös oli, että moniajo lukiessa on tehottomampaa kuin lukeminen täydellä huomiolla.

Mitä tapahtui, kun opiskelijat tekivät luennolla muuta kannettavalla tietokoneella?

Faria Sana, Tina Weston ja Nicholas Cepeda tutkivat asiaa kahdella kokeella, jotka järjestettiin yliopistoluentoa jäljittelevässä tilanteessa [2]. Opiskelijat kuuntelivat 45 minuutin luennon meteorologiasta, tekivät muistiinpanoja ja vastasivat heti sen jälkeen 40 kysymyksen monivalintakokeeseen.

Kun itse tekee muuta. Ensimmäisessä kokeessa kaikki kirjoittivat muistiinpanonsa kannettavalla tietokoneella. Puolet saivat lisäksi luennon ajaksi 12 pientä verkkotehtävää, esimerkiksi selvittää, mitä televisiosta tulee sinä iltana. Tehtävien oli tarkoitus muistuttaa tavallista selailua. Moniajajat saivat oikein noin 55 % kysymyksistä, pelkkiä muistiinpanoja tehneet 66 %. Moniajajien muistiinpanot olivat myös heikompia, ja yksinkertaiset tietokysymykset kärsivät yhtä paljon kuin vaativammat soveltamiskysymykset.

Kun lähellä joku tekee muuta. Toisessa kokeessa kaikki tekivät muistiinpanonsa kynällä ja paperilla. Osa istui paikoilla, joilta näkyivät kahden kannettavallaan moniajavan henkilön näytöt. Nämä kaksi olivat tutkijoiden apulaisia. Ne, joiden näkökentässä näytöt olivat, saivat oikein noin 56 % kysymyksistä ja ne, joilla oli esteetön näkymä luennolle, 73 %, vaikka molempien ryhmien muistiinpanot olivat yhtä hyviä. Jälkikäteen näyttöjä nähneet sanoivat häiriintyneensä jonkin verran, mutta heidän mielestään se oli tuskin haitannut heidän omaa oppimistaan.

Pylväskaavio: oikeita vastauksia moniajajilla 55 %, pelkillä muistiinpanoilla 66 %; näytöt näkyvissä 56 %, esteetön näkymä 73 %.

Moniajo kannettavalla luennolla: moniajajien ja heidän näyttönsä nähneiden koetulokset

Mitatut tulokset Sanan, Westonin ja Cepedan (2013) kahdesta kokeesta. Kummassakin oli 45 minuutin luento ja heti sen perään 40 kysymyksen monivalintakoe. Ensimmäisessä kaikki kirjoittivat muistiinpanonsa kannettavalla. Ne, jotka tekivät luennon aikana myös pieniä verkkotehtäviä, vastasivat oikein 55 %:iin kysymyksistä, pelkkiä muistiinpanoja tehneet 66 %:iin. Toisessa kaikki kirjoittivat muistiinpanot käsin. Ne, joiden paikalta näkyi kaksi muuhun kuin opiskeluun käytettyä kannettavaa, vastasivat oikein 56 %:iin, ja ne, joilla oli esteetön näkymä luennolle, 73 %:iin. Kokeet oli järjestetty eri tavoin, joten niitä ei voi verrata keskenään, eikä kumpikaan pari vertaa kannettavaa paperiin. Ryhmissä oli noin 20 opiskelijaa ja luentoja oli yksi. Luvut ovat ryhmien keskiarvoja, eivät ennuste kenenkään yksittäisen oppijan tuloksesta.

Aineisto: Sana, Weston ja Cepeda (2013), Computers & Education 62, s. 27 ja 29. [2]

Luvut taulukkona
Moniajo kannettavalla luennolla: moniajajien ja heidän näyttönsä nähneiden koetulokset
RyhmäOikein vastatut kysymykset
Koe 1: kaikki kirjoittivat muistiinpanot kannettavalla: Moniajo55 %
Koe 1: kaikki kirjoittivat muistiinpanot kannettavalla: Pelkät muistiinpanot66 %
Koe 2: kaikki kirjoittivat muistiinpanot käsin: Moniajajien näytöt näkyvissä56 %
Koe 2: kaikki kirjoittivat muistiinpanot käsin: Esteetön näkymä luennolle73 %
  • Tutkimusartikkeli ilmoittaa oikein vastattujen kysymysten osuuden 40 kysymyksestä desimaalilukuna (0,55 ja 0,66; 0,56 ja 0,73), tässä prosentteina. Kokeessa 1 kummassakin ryhmässä oli 20 opiskelijaa, kokeessa 2 19.
  • Kokeessa 2 muuhun käytetyt kannettavat olivat tutkijoiden apulaisten. Näytöt nähneiden opiskelijoiden muistiinpanot olivat yhtä hyviä kuin muiden.
  • Tekijöiden mukaan kokeita ei voi verrata suoraan toisiinsa, koska niiden menetelmät erosivat.

Ryhmät olivat pieniä, noin 20 henkeä kussakin, luentoja oli yksi ja koe tehtiin heti luennon jälkeen. Siksi erojen suuruutta ei pidä pitää tyypillisenä.

Päteekö tämä oikeilla kursseilla?

Oikeilla kursseilla tehdyt tutkimukset viittaavat samaan suuntaan. Yhdysvaltain sotilasakatemiassa taloustieteen johdantokurssin 50 opetusryhmää, yhteensä 726 opiskelijaa, jaettiin arpomalla kolmeen joukkoon: yhdessä sallittiin kannettavat ja tabletit, toisessa vain tabletit, jotka piti pitää pöydällä lappeellaan, ja kolmannessa ei kumpaakaan [3]. Loppukokeen tulokset olivat 0,18 keskihajontaa heikompia niissä ryhmissä, joissa laitteet oli sallittu. Sadan pisteen kokeessa se tarkoitti noin 1,7 pistettä. Tutkimus ei pystynyt sanomaan, johtuiko ero selailusta, muistiinpanojen tekemisestä vai muutoksista opetuksessa.

Kahden rinnakkaisen opetusryhmän yliopistokurssilla laitteet sallittiin puolella luennoista [8]. Laitteiden salliminen ei heikentänyt tuloksia kysymyksissä, joihin vastattiin luennon aikana, mutta myöhemmissä välikokeissa ja loppukokeessa noiden luentojen aineistoa koskevat tulokset olivat heikompia. Näin kävi myös opiskelijoille, jotka kertoivat, etteivät olleet käyttäneet laitetta kyseisellä luennolla.

Kun opiskelijoiden verkonkäyttö luennoilla kirjattiin, runsaampi opiskeluun liittymätön selailu kulki yhdessä heikompien koetulosten kanssa, vaikka älykkyys, motivaatio ja kiinnostus otettiin huomioon. Kyse on yhteydestä, ei todisteesta syy-seuraussuhteesta [9].

Muistiinpanot käsin vai koneella?

Laboratoriossa haitta liittyi siihen, mitä näytöllä oli: ensimmäisessä kokeessa moniajoa verrattiin pelkkään muistiinpanojen kirjoittamiseen kannettavalla, ja tutkijat pitivät kannettavien kieltämistä äärimmäisenä ja perusteettomana [2]. Siitä, onko muistiinpanojen näppäileminen sinänsä hiukan huonompi tapa kuin käsin kirjoittaminen, kiistellään yhä. Laajasti levinneen vuoden 2014 tutkimuksen mukaan käsin kirjoitetut muistiinpanot olivat näppäiltyjä parempia. Laajempi tutkimus, joka toisti alkuperäisen kokeen mahdollisimman tarkasti, löysi testituloksista vain pieniä, tilastollisesti merkitsemättömiä eroja [10]. Vuonna 2024 julkaistu meta-analyysi, joka kokosi yhteen 24 korkeakouluopiskelijoilla tehtyä tutkimusta, puolestaan löysi pienen edun käsin kirjoitetuille muistiinpanoille. Etu oli suurin, kun opiskelijat saivat käydä muistiinpanonsa läpi ennen koetta, vaikka näppäillen muistiinpanoihin tallentui enemmän luennon sisällöstä [11]. Oikealla kurssilla pelkkä laitteiden salliminen kulki yhdessä heikompien koetulosten kanssa myös niissä ryhmissä, joissa sallittiin vain pöydällä lappeellaan pidetyt tabletit, eikä tutkimus pystynyt erottamaan toisistaan selailun, muistiinpanojen ja opetuksen muutosten osuutta [3].

Vaikuttaako lähellä oleva puhelin opiskeluun?

Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa raportoitiin, että pelkkä oman älypuhelimen läsnäolo, pöydällä eikä toisessa huoneessa, vähensi laboratoriotehtäviin käytettävissä olevaa henkistä kapasiteettia [12]. Ennalta rekisteröity tutkimus, joka toisti sen toisen kokeen mahdollisimman tarkasti, ei löytänyt eroja sen mukaan, missä puhelin oli [13]. Kaksi myöhempää meta-analyysia ovat yksityiskohdista eri mieltä. Toinen ei löytänyt puhelimen läsnäololla kaiken kaikkiaan vaikutusta [14]. Toinen löysi kielteisen vaikutuksen työmuistiin, pienemmän kuin alkuperäinen ajatus ennusti, eikä vaikutusta muihin tarkastelemiinsa kykyihin. Sen mukaan alan tutkimusten tilastollinen voima oli yleisesti heikko [15]. Puhelimen käyttäminen on eri asia; tässä on kyse vain siitä, että puhelin on lähellä.

Miten keskittyä opiskeluun?

Nämä ajatukset seuraavat edellä kuvatuista tuloksista. Niitä ei ole testattu yhdessä, ja niiden hyöty vaihtelee ihmisestä toiseen.

  • Anna uudelle asialle koko huomiosi silloin, kun otat sitä vastaan. Kokeissa huomion jakaminen heikensi muistamista eniten juuri silloin [1].
  • Sulje se, mitä et tarvitse, ja jätä viestit taukoon sen sijaan, että vastaisit jokaiseen heti. Laboratoriotehtävissä ihmiset ovat hitaampia ja tekevät yleensä enemmän virheitä heti siirryttyään toiseen tehtävään [5], ja jokainen saman tien vastattu viesti tuo lisää vaihtoja.
  • Pidä tauko mieluummin kuin jaat huomiosi. Lukemista koskevissa tutkimuksissa ymmärtäminen kärsi eniten silloin, kun tahdin määräsi joku muu kuin lukija [7]. Paikan päällä pidetty luento määrää tahdin samalla tavalla, tallenteen taas voi pysäyttää.
  • Huomioi ympärilläsi olevat näytöt. Luentosalissa paikka, josta muiden näytöt eivät näy, voi auttaa, ja jos itse selailet, takanasi istuvat näkevät sen [2].
  • Älä oleta, että muiden näytöt ovat harmittomia. Kannettavallaan moniajavien takana istuneet opiskelijat sanoivat häiriintyneensä jonkin verran mutta arvioivat oppimisensa tuskin kärsineen; heidän koetuloksensa olivat silti heikompia [2].

Mitä tutkimus ei sano

  • Kuinka paljon häiriöt maksavat juuri sinulle. Luvut ovat ryhmäkeskiarvoja, ja ne on mitattu enimmäkseen yliopisto-opiskelijoilla.
  • Että 11 ja 17 prosenttiyksikön erot olisivat tyypillisiä. Ne ovat peräisin yhdestä luennosta, pienistä ryhmistä ja heti luennon jälkeen tehdystä kokeesta [2]. Oikealla kurssilla, jossa opiskelijat saivat itse päättää laitteen käytöstä ja loppukoe oli vasta lukukauden lopussa, keskimääräinen ero oli paljon pienempi [3].
  • Että kannettavat pitäisi kieltää. Tutkimus ei ratkaise asiaa. Kokeissa haitta tuli siitä, että laitetta käytettiin muuhun kuin opiskeluun, tai siitä, että sitä joutui katsomaan [2]. Tutkimukset eivät ole yksimielisiä siitä, onko näppäileminen sinänsä hiukan huonompi tapa tehdä muistiinpanoja kuin käsin kirjoittaminen [10][11]. Oikeilla kursseilla laitteiden salliminen kulki yhdessä heikompien koetulosten kanssa syistä, joita tutkimukset eivät pystyneet osoittamaan [3][8].
  • Että runsaasti moniajavien tarkkaavaisuus olisi vaurioitunut. Vaikutusvaltainen tutkimus vuodelta 2009 yhdisti runsaan mediamoniajon häiriöherkkyyteen. Kahdessa toistotutkimuksessa yhteys näkyi vain muutamassa testissä, ja saman artikkelin meta-analyysi löysi heikon yhteyden, joka ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä, kun pienten tutkimusten mahdollinen vinouma oli korjattu [16]. Myöhempi, laajempi meta-analyysi löysi pienen yhteyden, joka oli vahvempi kyselyissä kuin laboratoriotehtävissä. Mikään näistä tutkimuksista ei voi osoittaa, kumpi on syy ja kumpi seuraus [17].
  • Että laukussa oleva puhelin kuluttaisi ajattelukykyä. Näyttö pelkän puhelimen läsnäolon vaikutuksista on ristiriitaista [13][14][15].
  • Mitään tarkkaavaisuuden häiriöistä. Tutkimukset koskivat tavallista häiriintymistä. Ne eivät auta tunnistamaan eivätkä hoitamaan tarkkaavaisuuden vaikeuksia; niistä kannattaa kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta.
  • Miten muisti toimii

    Miten muistijälki syntyy, säilyy ja löytyy uudelleen, kuinka vähän työmuistiin mahtuu ja miksi mieleen tulematon asia ei ole välttämättä kadonnut.

  • Osaamisen illuusiot: kun opiskelu tuntuu tehokkaammalta kuin onkaan

    Tuttu ei ole sama kuin muistettu. Miksi uudelleen lukeminen ja korostaminen tuntuvat tehokkailta, mutta saavat tutkimuksissa heikon arvion.

  • Opiskelusta tapa: kuinka kauan uuden tavan oppiminen kestää?

    21 päivän sääntö ei saa tukea. 66 päivän tutkimus mittasi arkitekoja, ei opiskelua. Mitä jos–niin-suunnitelma tekee ja miksi väliin jäänyt päivä painaa vähän.

  • Stressi ja muisti kokeessa

    Mitä stressi tekee mieleen palauttamiselle kokeessa, mitä tunnettu koe havaitsi harjoitustestauksesta paineen alla ja kuinka hyvin tulos on kestänyt.

  • Uni ja oppiminen

    Mitä tutkimukset kertovat unesta ja juuri opitusta, mitä valvottu yö maksaa muistille ja mitä tiedetään kokeen edellisen yön unesta.

Lähteet

Kaikki oppaan lähteet

  1. [1] Craik, F. I. M., Govoni, R., Naveh-Benjamin, M., & Anderson, N. D. (1996). The effects of divided attention on encoding and retrieval processes in human memory. Journal of Experimental Psychology: General, 125(2), 159–180. koe · doi.org/10.1037/0096-3445.125.2.159
  2. [2] Sana, F., Weston, T., & Cepeda, N. J. (2013). Laptop multitasking hinders classroom learning for both users and nearby peers. Computers & Education, 62, 24–31. koe · doi.org/10.1016/j.compedu.2012.10.003
  3. [3] Carter, S. P., Greenberg, K., & Walker, M. S. (2017). The impact of computer usage on academic performance: Evidence from a randomized trial at the United States Military Academy. Economics of Education Review, 56, 118–132. koe · doi.org/10.1016/j.econedurev.2016.12.005
  4. [4] Pashler, H. (1994). Dual-task interference in simple tasks: Data and theory. Psychological Bulletin, 116(2), 220–244. katsaus · doi.org/10.1037/0033-2909.116.2.220
  5. [5] Monsell, S. (2003). Task switching. Trends in Cognitive Sciences, 7(3), 134–140. katsaus · doi.org/10.1016/S1364-6613(03)00028-7
  6. [6] Cowan, N. (2001). The magical number 4 in short-term memory: A reconsideration of mental storage capacity. Behavioral and Brain Sciences, 24(1), 87–114. katsaus · doi.org/10.1017/S0140525X01003922
  7. [7] Clinton-Lisell, V. (2021). Stop multitasking and just read: Meta-analyses of multitasking's effects on reading performance and reading time. Journal of Research in Reading, 44(4), 787–816. meta-analyysi · doi.org/10.1111/1467-9817.12372
  8. [8] Glass, A. L., & Kang, M. (2019). Dividing attention in the classroom reduces exam performance. Educational Psychology, 39(3), 395–408. koe · doi.org/10.1080/01443410.2018.1489046
  9. [9] Ravizza, S. M., Uitvlugt, M. G., & Fenn, K. M. (2017). Logged in and zoned out: How laptop internet use relates to classroom learning. Psychological Science, 28(2), 171–180. havainnoiva tutkimus · doi.org/10.1177/0956797616677314
  10. [10] Urry, H. L., Crittle, C. S., Floerke, V. A., Leonard, M. Z., Perry, C. S., & et al. (88 authors) (2021). Don't ditch the laptop just yet: A direct replication of Mueller and Oppenheimer's (2014) Study 1 plus mini meta-analyses across similar studies. Psychological Science, 32(3), 326–339. toistotutkimus · doi.org/10.1177/0956797620965541
  11. [11] Flanigan, A. E., Wheeler, J., Colliot, T., Lu, J., & Kiewra, K. A. (2024). Typed versus handwritten lecture notes and college student achievement: A meta-analysis. Educational Psychology Review, 36(3), Article 78. meta-analyysi · doi.org/10.1007/s10648-024-09914-w
  12. [12] Ward, A. F., Duke, K., Gneezy, A., & Bos, M. W. (2017). Brain drain: The mere presence of one's own smartphone reduces available cognitive capacity. Journal of the Association for Consumer Research, 2(2), 140–154. koe · doi.org/10.1086/691462
  13. [13] Ruiz Pardo, A. C., & Minda, J. P. (2022). Reexamining the "brain drain" effect: A replication of Ward et al. (2017). Acta Psychologica, 230, 103717. toistotutkimus · doi.org/10.1016/j.actpsy.2022.103717
  14. [14] Hartanto, A., Lua, V. Y. Q., Kasturiratna, K. T. A. S., Koh, P. S., Tng, G. Y. Q., Kaur, M., Quek, F. Y. X., Chia, J. L., & Majeed, N. M. (2024). The effect of mere presence of smartphone on cognitive functions: A four-level meta-analysis. Technology, Mind, and Behavior, 5(1), 1–14. meta-analyysi · doi.org/10.1037/tmb0000123
  15. [15] Parry, D. A. (2024). Does the mere presence of a smartphone impact cognitive performance? A meta-analysis of the "brain drain effect". Media Psychology, 27(5), 737–762. meta-analyysi · doi.org/10.1080/15213269.2023.2286647
  16. [16] Wiradhany, W., & Nieuwenstein, M. R. (2017). Cognitive control in media multitaskers: Two replication studies and a meta-analysis. Attention, Perception, & Psychophysics, 79(8), 2620–2641. toistotutkimus · doi.org/10.3758/s13414-017-1408-4
  17. [17] Parry, D. A., & le Roux, D. B. (2021). "Cognitive control in media multitaskers" ten years on: A meta-analysis. Cyberpsychology: Journal of Psychosocial Research on Cyberspace, 15(2), Article 7. meta-analyysi · doi.org/10.5817/CP2021-2-7

Opas on yleistietoa oppimisen tutkimuksesta opiskelijoille, ei lääketieteellistä neuvontaa.